Juha Saunavaara – Tutkijahaastattelu

Juha Saunavaara – Tutkijahaastattelu

Q1 Ole hyvä ja esittele itsesi lyhyesti.

Nimeni on Juha Saunavaara ja toimin apulaisprofessorina (Associate Professor) Hokkaidon yliopiston arktisessa tutkimuskeskuksessa. Aloitin nykyisessä työpaikassani tammikuussa 2017 työskenneltyäni sitä ennen vuosia Oulun yliopistossa. Ensimmäisen kerran vierailin Hokkaidon yliopistolla kuitenkin jo vuonna 2003.  

Q2 Voisitko kertoa, mitä tutkimuksesi käsittelee?

Väittelin aikoinaan yleisestä historiasta, mutta niin sanotun ”oman alani” määrittely on viime vuosina käynyt vaikeaksi. Teen laaja-alaista ja perinteisiä tieteenalarajoja ylittävää aluetutkimusta, jonka keskiössä ovat arktiset ja pohjoiset alueet. Tämänhetkinen tutkimukseni keskittyy telekommunikaatio- ja liikenneinfrastruktuurin kehitykseen, paikallishallinnon eri tasojen ja muiden ei-valtiollisten toimijoiden kansainväliseen yhteistyöhön, sekä vastuulliseen ja kestävään matkailuun. Toisistaan poikkeavien teemojen tutkimisen mahdollistaa yhteistyö eri aloilla toimivien kollegoiden kanssa.  

Q3 Mitä tutkimuksesi voi auttaa meitä ymmärtämään, ja mikä on sen tavoite?

Tutkimustyöni tarkoitus on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä koskien arktisten ja pohjoisten alueiden nykyisyyttä ja menneisyyttä. Arktisen tutkimuksen keskiössä ovat usein ilmaston muutos ja sen vaikutukset sekä enenevissä määrin myös geopolitiikkaan kytkeytyvät kysymykset. Olen omassa tutkimuksessani usein pyrkinyt analysoimaan erilaisia vaikutussuhteita paikallisten toimijoiden ja kysymysten sekä globaalien muutosvoimien välillä. Moniin hankkeisiini on kytkeytynyt jonkinlainen yhteistyö yritysten ja julkisen hallinnon eri tasojen edustajien kanssa. Toivon, että tutkimustyöni tulokset voisivat antaa työkaluja tietoon perustuvaan päätöksentekoon, edesauttaa erilaisten konfliktitilanteiden välttämisessä, tai ainakin auttaa eri toimijoita ymmärtämään toisten asianomaisten ajattelun ja toiminnan taustoja ja logiikkaa.  

Q4 Mitä suomalaisena Japanissa voit kertoa meille elämisen haasteista, hyödyistä tai vaikkapa ihan vain mielenkiintoisista asioista?

Vaikka jokaisen maan ja jokaisen yliopiston byrokratiaan varmasti kytkeytyy suuri joukko harmistuksen ja hämmennyksen aiheita, tarjoaa Japani turvallisen, stabiilin ja virikkeellisen työ- ja elinympäristön. Koska asun ja työskentelen itse Hokkaidolla, voisi ympäristöä ja ilmastoa kutsua melkein kotoisaksi. Vaikka monia palveluita on Japanissa valitettavasti edelleen vaikea saada englanniksi, tarjoaa japanin kieli hienon elämän mittaisen matkan ja haasteen, joka säännöllisesti palauttaa ainakin allekirjoittaneen tehokkaasti maanpinnalle, jos on erehtynyt luulemaan itsestään liikoja. Vaikka pidän ajatusta ”Maassa maan tavalla” hyvänä ja tervehenkisenä lähtökohtana, eivät esimerkiksi muutokset työkulttuurissa tapahdu vaan ne tehdään ja toteutetaan yksilöiden toimesta. Oman kokemukseni mukaan yliopistomaailma voi toimia edelläkävijänä esimerkiksi joustavissa työajoissa ja ulkomaalaiset työntekijät voivat omilla mielipiteillään, kokemuksillaan ja esimerkillään osallistua keskusteluun erilaisista uudistuksista.  

Q5 Mitä neuvoja antaisit suomalaisille tutkijoille, jotka haluavat tulla Japaniin tekemään tutkimusta?

Japanilaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat aikaisempaa avoimempia kansainväliselle yhteistyölle ja rekrytoinneille. Vaikka valtiovallan suunnalta tullut ohjaus ja rahoitus osin selvittää uusia kansainvälisiä avauksia, löytyy taustalta varmasti myös suuri joukko muita syitä ylettyen japanilaisten yritysten työvoiman ja kansainvälisen osaamisen tarpeesta aina japanilaista yhteiskuntaa muokkaaviin suurin rakenteellisiin muutoksiin. Suomella ja suomalaisella osaamisella on ollut hyvä maine Japanissa jo vuosikymmeniä. Tälle perustalle on yleensä verraten helppoa rakentaa yksilö ja tutkimusryhmätasolla tapahtuvaa yhteistyötä, jonka rahoittamiseen voidaan käyttää suomalaisia, japanilaisia tai esimerkiksi Euroopan laajuisia rahoitusinstrumentteja. Vaikka Suomen ja Japanin välisessä tutkimusyhteistyössä on selkeitä painopistealueita, jotka usein pyrkivät etsimään vastauksia yhteisiin ongelmiin tai hyödyntämään molemminpuolista osaamista, haluaisin rohkaista suomalaisia tutkijoita ennakkoluulottomiin uusiin avauksiin. Japani ja japanilaiset tukijat voivat tarjota odottamattomia vastauksia tai ainakin haastas tekemään uudenlaisia kysymyksiä. Omalla kohdallani ajatus siitä, että joskus pitää mennä kauas nähdäkseen lähelle on toteutunut täysimääräisesti.