Mirva Watanabe – Tutkijahaastattelu

Mirva Watanabe – Tutkijahaastattelu

Q1 Ole hyvä ja esittele itsesi lyhyesti.

Olen Mirva Watanabe ja teen väitöskirjaa Tokion yliopistossa. Lisäksi teen töitä opettajana ja esimerkiksi opetan suomea Tokain yliopistossa. Muutin Japaniin vuonna 2022, jota ennen olin juuri valmistunut psykologiksi Itä-Suomen yliopistosta. Olen myös Itä-Aasian tutkimuksen maisteri ja Helsingin yliopistossa opiskellessani kävin myös opiskelijavaihdossa Japanissa Wasedan yliopistossa.

Q2 Voisitko kertoa, mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkimukseni käsittelee työnvastaisuutta (engl. antiwork) ja keskityn siinä erityisesti kapitalismia vastustavaan työnvastaisuuteen, jossa vastustetaan palkkatyön alistavia elementtejä ja pääoman kasautumista vain osalle ihmisistä. Toteutan tutkimustani sekä Suomessa että Japanissa pääasiassa laadullisin menetelmin, kuten haastatteluilla.

Q3 Mitä tutkimuksesi voi auttaa meitä ymmärtämään, ja mikä on sen tavoite?

Tutkimukseni auttaa ymmärtämään ja kyseenalaistamaan sellaisia yhteiskunnan rakenteita, jotka ovat muodostuneet meille itsestäänselvyyksiksi, vaikka ne ovat ongelmallisia. Nykypäivän palkkatyö sisältää hyvin usein työtä tekevää alistavia elementtejä ja pääoma kasautuu epätasa-arvoisesti. Lisäksi suuri osa yhteiskunnalle ehdottoman tarpeellisesta työstä on palkatonta tai huonosti palkattua, vaikka tällainen toiminta on ehtona palkkatyölle – palkkatyötä ei siis voisi järjestää nykyisellä tavalla, jollei tällaista toimintaa olisi. Tutkimukseni tavoitteena on auttaa ymmärtämään ja lisätä ymmärrystä siitä, että on myös muita tapoja toimia ja järjestää yhteiskunta. Tutkimukseni tarkoituksena on myös ylipäätään kyseenalaista nyky-yhteiskunnan palkkatyö- ja rahakeskeisyyttä, ja nostaa esille vaihtoehtoja.

Q4 Mitä suomalaisena Japanissa voit kertoa meille elämisen haasteista, hyödyistä tai vaikkapa ihan vain mielenkiintoisista asioista?

Japanissa eläminen ei ole itselleni uutta, sillä olen viettänyt Japanissa lyhyempiä ja pidempiä pätkiä jo vuodesta 2011 alkaen. Tämän vuoksi eläminen sinänsä sujuu aikalailla samoin, kuin Suomessa, vaikka jotkin arkiset asiat, kuten vaikkapa veroilmoituksen tekeminen tai tutkimuskustannusten hakeminen yliopistolta, tuottavatkin täällä vähän enemmän haasteita. Tämä johtuu osin siitä, että byrokratia on täällä huomattavasti Suomea raskaampaa ja esimerkiksi yliopistolla joutuu kulkemaan paperisten kuittien ja hakemusten kanssa paikasta toiseen leimoja ja allekirjoituksia hakemassa. Arki Tokiossa on myös kiireisempää ja monin puolin nopeampaa, kuin mihin olin Suomessa tottunut.

Henkilökohtaisen elämäni kannalta Japaniin muutto oli suuri asia myös siksi, että en olisi välttämättä koskaan päätynyt tekemään väitöskirjaa, jos olisin pysynyt Suomessa. Minulla on Suomessa psykologin pätevyys, joten olisin luultavasti tehnyt Suomessa tätä koulutusta vastaavia töitä – Japanissa psykologin töitä ei saa tällä pätevyydellä ja vaikka niitä saakin tehdä ilmankin pätevyyttä, en ole vielä törmännyt täällä työhön, jossa työnkuva vastaisi toiveitani esimerkiksi työn itsenäisyyden ja/tai joustavuuden suhteen. Japaniin muutto ja Japanin työkulttuuri saivatkin minut etsimään vaihtoehtoisia tapoja järjestellä elämäni, ja osittain myös tämä johti nykyisen tutkimusaiheeni pariin.

Q5 Mitä neuvoja antaisit suomalaisille tutkijoille, jotka haluavat tulla Japaniin tekemään tutkimusta.

Japani on yllättävän hyvä paikka tehdä tutkimusta, koska täällä on suhteellisen hyvin tarjolla apurahoja tohtoriohjelmia varten (esim. JSPS DC sekä yliopistojen omat tukiohjelmat). Nämä saa tosin usein vain kolmeksi vuodeksi, jolloin tutkimusta täytyy tehdä hyvinkin täysipäiväisesti, jos sen haluaa saada rahoituksen aikana valmiiksi. Ei myöskään kannata liikaa pelätä yliopistojen lukukausimaksuja, sillä niihin on usein mahdollista hakea vapautusta tai alennusta. Teen itse tutkimusta tällä hetkellä JSPS:n DC2 -tutkimusrahoituksella, joka tarjoaa kuukausittaisen palkan lisäksi myös vuosittaisen könttäsumman käytettäväksi tutkimukseen liittyviin kuluihin.

Yliopisto, tiedekunta ja ohjaaja kannattaa valita huolella, koska ne ovat hyvin olennaisia tutkimusta tehdessä. On myös tärkeää muistaa, että joihinkin tohtoriohjelmiin ei oteta kuin sellaisia, jotka ovat käyneet samassa ohjelmassa tai tiedekunnassa myös maisteriohjelman. Pääsin itse tohtoriohjelmaan oltuani Research Student -statuksella vuoden kyseisessä ohjelmassa, mutta tämäkin on ilmeisesti ainakin Tokion yliopistossa suhteellisen harvinaista. Japanissa tohtoriopiskelija on myös enemmän ”opiskelija”, kuin Suomessa, ja esimerkiksi opintopisteiden kertymistä joutuu miettimään ehkä hieman enemmän, kuin Suomen tohtoriohjelmissa joutuisi, joten tämäkin kannattaa ottaa huomioon.