Erkki T. Lassila – Tutkijahaastattelu

Erkki T. Lassila – Tutkijahaastattelu

Q1 Ole hyvä ja esittele itsesi lyhyesti.

Japanilaistunut suomalainen kasvatustieteilijä ja opettajankouluttaja Koben yliopistossa, palijasjalakanen, kahden ihanan lapsen isä, hyvä ruoan, musiikin ja lautapelien rakastaja. 

Q2 Voisitko kertoa, mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkimukseni tapahtuu enimmäkseen opettajatutkimuksen ja lahjakkuuskasvatuksen poikkitieteellisissä sfääreissä sekä kulttuurienvälisissä törmäyspisteissä.  

Q3 Mitä tutkimuksesi voi auttaa meitä ymmärtämään, ja mikä on sen tavoite?

Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten saamme tehtyä opettajien omaan työhönsä ja erityisesti lahjakkuuteen liittyvää ajattelua näkyväksi ja käsiteltäväksi osana opettajien perus – ja jatkokoulutusta. Erityisenä tavoitteena on lisätä opettajien minäpystyvyyttä ja kykyä toimia keskellä monenlaisia, joskus jännitteisiäkin ihmissuhteita, täten tukien opettajien hyvinvointia ja kykyä toimia työssä yli erilaisten haasteiden. 

Q4 Mitä suomalaisena Japanissa voit kertoa meille elämisen haasteista, hyödyistä tai vaikkapa ihan vain mielenkiintoisista asioista?

Näitähän olisi vaikka kuinka paljon, mutta nostetaan esille se, miten kehittyneen palveluinfrastruktuurin seurauksena vähemmän suomalaisesta tee-se-itse- meiningistä pitävät täällä elämistä kenties helpompana. Toisaalta tämä lisää kustannuksia ja vie nautinnon monien juttujen hoitamisesta itse. Byrokratia haastaa ja työllistää, sillä tieto kulkee huonosti viranomaisten välillä ja monet asiat pitää tehdä analogisesti. Asiat hoituvat ja palveluun voi luottaa, mutta kärsivällisyys voi olla välillä koetuksella. Samoin yhteistyön aloittaminen on hidasta, kun asioita pitää varmistella monella tasolla ja suhteita pohjustella huolellisesti. 

Q5 Mitä neuvoja antaisit suomalaisille tutkijoille, jotka haluavat tulla Japaniin tekemään tutkimusta?

Japanin kielen hallinta tutkimuksen kannalta riittävällä tasolla: humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla ilman vähintään N2-tason kielen hallintaa on pidempiä pestejä vaikeaa löytää. Kielen ja kulttuurin opintoihin kannattaa panostaa, mutta ei oman erityisosaamisen kustannuksella, sillä se on kuitenkin se, millä loppupeleissä resursseista taistellaan. Lyhyempiä visiittejä varten kannattaa panostaa hyvän mentorin/yhteyshenkilön löytämiseen; ilman tätä liikkuvuus ja tutkimusmahdollisuudet voivat jäädä aika rajallisiksi. Vilpittömin ja rohkein mielin selviää kevyemmälläkin kielen ja kulttuurin hallinnalla, mutta silloin on hyvä osata nauraa itselleen… Lopuksi, jo täällä olevien suomalaisten lähialueiden (sekä fyysisesti että tieteenalallisesti) tutkijoiden kanssa verkostoituminen ja tietotaidon jakaminen on suositeltavaa. Tällaisiin konsultaatioon liittyen saa mielellään olla yhteydessä allekirjoittaneeseen.